Jos ikinä joudut sun sisäisen rauhan kanssa riitoihin ja se lähtee ovet paukkuen naapuriin päiväkahveelle, niin älä jää toljottamaan perään ja pohtimaan, onko ruoho aidan toisella puolella vihreämpää. Avaa ulko-ovi, painele perässä ja soita naapurin ovikelloa kunnes saat sisäisen rauhasi takaisin käsiisi. Rutista sitä niinkuin sinulla olisi ollut sitä maailman suurin ikävä, äläkä koskaan päästä irti. Sovi riitasi ja pidä sitä sen jälkeen kuin kukkaa kämmenellä. Keitä sille päiväkahveet, ota hetki chillisti, hengitä syvään, äläkä päästä sitä enää koskaan silmistäsi.
Sisäinen rauha on pirullinen paholainen, silloin kun se eksyy muualle ja ylin ystävä, kun siitä pitää kyllin hyvää huolta. Sisäinen rauha ei myöskään katso sitä menetkö tunteittesi kanssa ylös vai alas - sille riittää se, että kun jätät sen huomioimatta, se läksii landelle. Jos innostut jostain aivan törkeästi, saatat kiihtyä nollasta sataan niin, että ylikierroksilla käyvä pääkoppa ei muista enää sisäisen rauhan olemassaoloa - ja päinvastoin, kun vajoat murehtimaan liikoja, sisäinen rauha sanoo sopimuksensa välittömästi irti.
Jotta saisit säilytettyä suhteesi sisäiseen rauhaan, muista vaalia sitä ja pitää siitä huolta. Muista palauttaa se takaisin, kun se eksyy polulta tai itse horjahdat ojaan kultaiselta keskitieltä. Mikä tärkeintä, älä koskaan päästä sitä kokonaan menemään.
Rauhallista viikonloppua kaikille! 💛
Ei kommentteja